Graafisesti pelkistetty valokuva

Ilkka Timosen ja Ulla Gustavssonin suomalais-ruotsalaista yhteistyötä
on viety teollisina tuotteina ympäri maailmaa.

Ilkka Timonen ja Ulla Gustavsson työskentelivät kuukauden Kolin Ryynäsessä.
Kuva: Mikko Makkonen

Koli
Mikko Nortela

Joensuussa syntynyt valokuvaaja Ilkka Timonen ajeli reilu kuukausi sitten kotiseutuaan kohti yhdessä vaimonsa Ulla Gustavssonin kanssa. Lisäksi autoon oli ahdettu koira, kitara vahvistimineen, sekä paljon kuvia. Edessä olisi kuukauden oleskelu Kolin Ryynäsessä.

– Lähdin Joensuusta 1980-luvulla Norjaan, josta palatessani pysähdyin Ruotsiin töihin, kertoo Timonen.

Kotimatka on pysähtynyt Sollentunaan Tukholman pohjoispuolelle. Pohjois-Karjalassa pari kuitenkin käy tiiviisti Timosen äitiä ja veljeä katsomassa. Töitä tuli tehtyä lähinnä sanomalehden taittajana, mutta isä Aulis Timosen opissa tarttunut into valokuvaamiseenkin eli koko ajan. Välillä materiaalina oli maalaaminen, joka kuitenkin jäi Timosen perehtyessä kuvataiteen historiaan.

– Sinne dadaismiin asti luettuani otin kameran käteen. Sitten tutkinkin vuoden verran valokuvaamisen historiaa ruotsalaisessa taideteollista korkeakoulua vastaavassa opinahjossa. Nyt olen taas välillä ottanut pensselin käteen, ja se on kyllä ihan Ullan ansiota.

 

Kuvasta kansainväliseksi
design-tuotteeksi

Kolin Ryynäsessä on ollut näkyvissä osin vaihtuva valokuvanäyttely, jossa Timosen yleensä hyvin riisuttujen ja graafisten kuvien rinnalla on esitelty myös yhteistyössä vaimon kanssa tehtyjä töitä. Ulla Gustavsson on nimittäin teolliseen muotoiluun keskittynyt tekstiilitaiteilija, jonka ansiosta osa Timosen kuvista on päätynyt digitaalisesti kudotuiksi ja vedostetuiksi töiksi ja jopa tapeteiksi.

– Minä otan kuvan ja Ulla säätää sen sitten tuotantoon sopivaksi ideaksi. Parhaillaan yhteistyö on todella antoisaa, ja oikeastaan kaikki kuvani ovatkin jollain tasolla yhteistyön tulosta.

Timosella on käynyt onni, sillä muutama vuosi sitten Sikstunassa olleesta näyttelystä nousi kansainväliseenkin myyntiin valokuvasta tehty kangas.

– Tuo ensimmäinen kangas osui onnekkaasti siihen vaiheeseen, jossa luonnon kuvioita alettiin soveltamaan sisustuksessa. Nyt haluaisi tietysti pysyä mukana menestyksessä ja keksiä jotain uutta.

Menestykselle on nyt tullut sen verran jatkoa, että pariskunnan kätten jälkiä myydään Ruotsissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Seuraavaa valloitusta yritetään Frankfurtin sisustusmessuilla, joilla yksi tapettifirma on ottanut tärkeimmäksi esittelyartikkelikseen kaksikon muokkaaman koivumetsätapetin.

– Siellä on esillä eri yhdistelmillä tehtyjä kaksivärisiä, jatkuvaksi suunniteltu kuvio, paljastaa Ulla Gustavsson.

Hänen työnsä tuntuu näkyvän erityisesti siinä, että Timosen kuvista karsitaan ennestäänkin riisuttuja värejä ja synnytetään vähän taianomainen tunnelma, joka istuu erilaisiin materiaaleihin. Omaa panostaan Gustavsson ei kuitenkaan halua näissä töissä korostaa:

– Minä teen vain teollisen kehittelyn, Ilkka on mestari näissä kuvissa.

Teollinen suunnittelu on kuitenkin lähinnä taloudellinen osa työtä, sillä mieluiten Timonen tekee omia kuviaan. Nekin hän karsii hyvin graafisiksi, usein korostetun mustavalkoisiksi pinnoiksi, joita on tammikuun ajan esillä Joensuussa galleria Harhassa.

– Teollisissa töissä ideana on myydä kuva, jota esimerkiksi yksi kauppaketju on hyödyntänyt esimerkiksi tekstiileissä ja vihkojen kansista. Taiteen puolella haluan tehdä vähän erilaisia, välillä provosoiviakin töitä. Haluan tutkia sitä, mitä valokuva oikeastaan on.

 

Kolin valo ja ihmiset seuraavat mukana

Kuukausi Kolilla on jättänyt jälkensä. Timonen tosin käy Pohjois-Karjalassa vuosittain sukulaisia tapaamassa, mutta pidemmälle oleskelulle on ollut tarvetta.

– Täältä jää varmasti mieleen valo tai oikeastaan valon puute. Päivä on lyhyt ja sen on halunnut käyttää hyödyksi.

Tukholman pohjoispuolella asuvalle pariskunnalle lähes lumeton Koli on ollut toisellakin tapaa elämys:

– Ihmiset juttelevat paljon ja ovat pyytäneet käymään kotonaan. Näistä asioista olen myös yrittänyt ottaa kuvia, sillä oikeasti täällä ollaan töissä eikä lomailemassa. Täytyy vain toivoa, että olen onnistunut kohtelemaan ihmisten luottamusta oikein; välillä kuvaaja kiinnostuu ihan muista asioista kuin mitä joku haluaa hänelle näyttää.

Haastattelunkin aikana Ulla-vaimo on vedostellut osin eteläruotsalaiseen piirrosjälkeen ja osin pohjoiskarjalaiseen väritykseen perustuvia jouluisia kuvioita, joita hän tahtoo kehittää edelleen tekstiileiksi, vaikkapa matoiksi. Samalla hän on ratkaisevasti muokannut myös Harhassa nähtävän näyttelyn ideaa; tämä pari ilmiselvästi toimii yhdessä.

Ilkka Timosen näyttely Singels galleria Harhassa tammikuun ajan.